Saturday Classics 130321

 

Kauko Röyhkän ja Nartun kappale Lauralle vuodelta 1984 jaksaa edelleen kiehtoa. Melodia, sanat ja Röyhkän laulutyyli sulautuvat tässä biisissä niin herkulliseksi keitokseksi, että tätä kestää kuunnella aina.
Kohta 40 vuotta vanha biisi!

Muita vanhoja ja uudempia klassikoita täällä.

 

18 Responses to Saturday Classics 130321

  1. Sus' says:

    Kauko ei ole koskaan kolahtanut mutta myönnän musiikillis/tekstilliset ansionsa. Makukysymys sanoi susi kun muniaan nuoli;D

  2. Birgitta says:

    Ihana Kauko! Keskarin näyttö tv:ssä nuorelle naiselle oli voimaannuttava kokemus;-)
    Lauralle on aika kevyt Kaukon levy ja kappale, mutta pidän siitä erityisen paljon.

  3. Takkutukka says:

    Voihan Laura!! Tämän olin jo autuaasti unhettanut, kunnes kuunnellessa sujahdin aikamatkalle poikieni alkavaan teini-ikään, apua! Tuolloin talossa raikui: onnenpoika, onnenpoika tilanteeseen kuin tilanteeseen, loppukaneetilla äiteetä vilkkusilmaisesti sipaisten ja lisäten: mä onnenpoika, onnepoika oon;)) Jahans…

  4. Lepis says:

    Olipas se hieno pitkästä aikaa! Kertakaikkisen upea sanoitus.

  5. Jael says:

    Ajattele että tästäkin on jo niin pitkä aika…

  6. timokytta says:

    Ajoin eilisen aikana Lappiin, joten jäi vähille tämä taas. Röyhkä on vähän samanlainen mulle kuin J Karjalainen… joistain jutuista tykkään, jokin puoli taas tökkii. Tämä oli ihan hyvä tunnelmointi.

Jätä kommentti

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.