Ensimmäinen Valittu
8 lokakuun, 2023 36 kommenttia
Koko suku oli kerääntynyt Ensimmäisen Valitun ympärille. Aamu väreili siitepölystä kullankeltaisena. Ensimmäinen Valittu mietti ihmeissään, miksi juuri se oli valittu Ensimmäiseksi. Se ei ollut vanhin, ei komein, ei korkein.
Aurinko kapusi korkeammalle. Voikukat alkoivat taipua tuulen mukana, ikään kuin kumartaen kohti Ensimmäistä.
– Ooh, aah, alkoi kuulua voikukkien terälehtien suojista. – Nyt se alkaa, katsokaa! Miten kaunista!
Ensimmäinen Valittu seurasi miten sen keltaiset terälehdet muuttuivat hahtuvapalloiksi. Se tunsi nousevansa ilmaan, höyhenen kevyenä. Lentäessään kohti sinistä taivasta se kuuli keltaisen sukunsa tervehdykset maan pinnalta.
– Hyvää matkaa Ensimmäinen Valittu! Löydä uusi paikka asua, me tulemme perästä! Lennä, lennä, olet kaunis!
***
Kommentointiongelmat tuntuvat riivaavan meistä riippumattomista syistä. Pasanen kertoi, ettei pääse kommentoimaan joitakin blogeja. Toivottavasti bugit häviävät pian.
Viikon 41 krapusanat ovat suku, komea, siitepöly.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Cara
BLOGitse
Äijä
AilaKaarina
HPöllö
Pasanen
Maarit
Aimarii
Anli
Kaunis tarina. Mutta nyt oli sellaiset krapusanat, etten jaksa alkaa vääntää niistä. Ehkä seuraavalla kerralla taas.
Älä vielä anna periksi, ei tämä ole onneksi nopeuskilpailu, koko viikko on aikaa, AilaKaarina!
Olet oikeassa. Mutta sana siitepöly nyt vain tökkii liikaa. Pää on jo täynnä upea syksyä, myrskyä ja väriloistetta ja nyt en saa siihen mahtumaan siitepölyä :D. Tuntuu vain liian haetulta mun syksyiseen maailmaani. Mutta yritän ensi viikolla kyllä. Ps. Paitsi, eihän sitä tiedä, kun nyt minua vähän yllytät ❤
Yllytän, yllytän, yllytän!
Hauskasti kuvasit luonnon tapahtumaa. Se on oikeasti hienon näköistä kun keltaiset päät vähitellen harmaantuvat ja sitten lentävät pois.
Oma krapuni:
https://caravaani.blogspot.com/2023/10/krapu-41-sukututkimusta.html
Kesän muistoja kaipaa myrskyisinä päivinä, Cara.
Kaunista, ilmavaa ja höyhenenekvyttä luettavaa! Kaikelaisille hahtuvapalloille keveitä liitelyjä arjen yläpuolelle:)
Tässä myrskytuulessa lentäisivätkin pitkälle ja korkealle, Takkutukka!
Tuli kesä mieleen. Ihana aamun piristys kun ulkona kylmä tuuli jatkuu, kiitos.
https://blogitse.com/2023/10/08/krapu-41-salaisuudet/
On kyllä hyinen aamu, BLOGitse!
Päivitysilmoitus: Tänään töissä… – Äijäblogi IV
Komeaa on luonnossa, voikukkienkin lisääntyminen. Olen siitä kummallinen ihminen, etten pidä sitä lainkaan haitallisena, nurmikollakin kevätkesässä sen kukinto on kaunis.
Itse olin niin työmoodissani, että krapunikin siitä kehkeytyi:
Minäkin pidän voikukista, Äijä.
No niin! Tunti tolkulla tätä kräväsin, kun oli niin vaikeaa saada tuo siitepöly-sana tarinaan. Mutta kun yllytit, niin yllytyshulluna sain nyt tällaisen aikaiseksi: https://pienettarinat.blogspot.com/2023/10/myrskyyn-kaatuvat.html
Kannatti yllyttää, AilaKaarina!
Kaunis teksti ja minusta tuntuu ettei oikeaa kesää ole ilman voikukkia. Niihin liittyy paljon hyviä muistoja.
Kesän alku ja voikukat, parasta vuodenaikaa, Apotti!
Olipa kaunis tarina – voikukat ovat minusta kauniita, niin keltaisina kuin valkeina ”laskuvarjoinakin”.
Ehkä niitä oli Veerallakin minun tarinassani 🙂
https://hpollonkrapula.blogspot.com/2023/10/haapaiva-krapu-412023.html
Voikukat kertovat kesästä, HPöllö!
Päivitysilmoitus: Kesärengin laulu | sanapasanen
Positiivinen kannustus ja kateuden puute vaikuttaisivat olevan kasvien maailmassa yleiempää kuin ihmisten.
Sinäpä sen sanoit, Pasanen, olisimmepa me ihmisetkin yhtä kannustavia.
Ensimäisestä valitusta tullee kymmeniä uusia valittuja 🙂
Blogissani http://www.lissukka.blogspot.com
Lisää ja lisää ja lisää valittuja, Maarit 😀
Ihana krapu, samalla kasvutarina. Voikukka tuo heti kevätkesän mieleen. On se vaan niin kaunis, myös puhalluskukkana kaunis.
minun krapuni tässä https://kommintanhua.blogspot.com/2023/10/tienvieruspelto.html
Voikukistakin saa kauniita tarinoita, Aimarii.
Kyllä voikukka on alkukesän silmänilo. Tarinasi oli ylistys sille!
Mun Krapuni meni tonttuiluksi jostain syystä 🙂
https://omaverstas.blogspot.com/2023/10/krapu41.html
Ihan hyvä se on välillä tonttuilla, Anli!
Kokeilen kommentointia. Ärsyttää. Johonkin pääsen. Useimpiin en.
Totta, niin ärsyttävää! Itse pääsen kommentoimaan kaikkiin yrittämiini blogeihin, tuntuu että blogger jostain syystä temppuilee. Syvältä!
Olipas ihana voikukkahöytyvän lentotarina ❤ Joka kesä on puhallettava ainakin kerran voikukan siemenet uudelle matkalle 😀
Olipas ihana voikukkahöytyvän lentotarina ❤ Joka kesä on puhallettava ainakin kerran voikukan siemenet uudelle matkalle 😀
Mullakin on jotain ongelmia kommentoinnin kanssa. Yritän lähettää tämän uudelleen.
Joskus kommentit näkyvät viiveellä.
Ensi kesänä jälleen puhalletaan hahtuvia lentoon. Birgitta!
Oi kun kaunis ja väistämättä tulee haikea olo voikukan metamorfoosista tällaiselle kesäihmiselle.
Totta, Elegia, ikävä tulee kesää 😦
Kävitkö kuuntelemassa lauantain klassikon?
Päivitysilmoitus: Kun armo kävi oikeudesta – Äijäblogi IV