Avoin valehdeltu elämä
8 heinäkuun, 2018 12 kommenttia
hän kirjoittaa illalla unensa valmiiksi
hiestynyt lakana käärmeenä jalkojen välissä
tabletti kourassa julkaisee öisen näyn
aamulla kello viisi
kahdeksaan mennessä tykkää tykkää ihastu vau tykkää
aamuselfie hästäg piknikille
keltainen aurinkohattu mustat garbo-aurinkolasit
eikun meno-x-i ihanaa aurinko paistaa 😀
riisuu lasit hatun siivoaa
siistiä kaksiotaan ei edes pölyjä siirreltäväksi mattojen alle
lounaaksi perunapataa hillittömät hiilihydraatit puolikas grillimakkara
keittiön pöydän ääressä kirjoittaa kiitokset piknikistä ystävät ❤
lähikaupan ulkopuolella marjamyyntiä
litra herneitä neljä euroa iltapalaksi jos ei muuta tule eteen
jos joku lähtisi jonnekin missä on muitakin ei enää näitä omia seiniä
terassille, anyone? vauvauvau
ei muita vastauksia onneksi on yyveet niitä ei näe muut
niissä voidaan sopia olemattomia asioita
bile-selfie yläviistosta huulet hymyssä totiset silmät
herneissä jauhoinen maku
digiboksin tallennustila loppumassa
hän kirjoittaa illalla unensa valmiiksi
laittaa puhtaat lakanat sänkyyn
viimeinen päivitys
turvallisesti kotona kiitos ihanasta illasta tiedät kyllä kuka
hyvää yötä
***
***
kiitos Samille, jolta lainasin runon nimen
Upea! Sinä tavoitat aina niin hyvin nykyihmisen someälyttömyydet sun muut! Kaunista sunnuntaita – auringonpaistetta ❤
Ja aurinkoa riittää, Riitta ❤
Hienosti toteutettu! Onneks ei minun elämää 🙂
Minullakin on ollut sama selfie jo vuodesta 2005 tai siis profiilikuva, Maarit, turha päivittää sitä vanhempaan itseensä 😉
Mahtava runo selfiesomettajasta:) Sinä kyllä osaat:)
Aiheita on niin paljon joka puolella, Jael, helppoa kirjoittaa niistä 😀
Tää on niin hyvä, jotain tuttua. iLiKe
Kiitos, Andy.
Voi jestas, miten hyvä!!!!
Heh, kiitos, Vilukissi 😀
Tämä on vähän surullinen tarina. Tai voihan olla, että mä olen. En laita siitä kuitenkaan päivitystä 😉
Minusta tämä on todella surullinen tarina, ei siis vähän, Birgitta 😦