Viimeinen ilta
1 marraskuun, 2020 34 kommenttia
Sängyn alla ei ole koskaan ketään, mutta joka ilta Nina kumartuu sängyn viereen, pidättää henkeään, näkee tyhjän lattian.
Hän tietää, ettei hänen pitäisi lukea iltaisin dekkareita, ei katsella sarjamurhaajista tehtyjä dokumentteja Netflixistä. Yössä jokainen rasahdus on mahdollisen murhaajan askel. Jokainen putken kohina kertoo verestä, jota pestään käsistä. Ohi ajavien autojen valoleikki seinillä on takaa-ajajien taskulamppujen morsetusta. Makuuhuoneen varjot muodostavat veitsien ja hirtettyjen ihmisten siluetteja katonrajaan.
Nina makaa sängyssä, todellisuus jo liukenemassa uneen.
Sängyn alla ei ole koskaan ketään.
Mustaan pukeutunut hahmo nousee sängyn alta.
Tänä iltana Nina, ei ylitöiden, ei väsymyksen takia, muistanut suorittaa tarkastusta. Unohdus.
Kohtalokas virhe.
***
Viikon 45 krapusanat ovat murhaaja, todellisuus, kumartua.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Cara
Uuna
Der Seidenspinner
Aimarii
HPöllö
Kirsti Kaija
riitta k
Aina
BLOGitse
anli itse
SusuPetal 
Tuntuu olevan sarjamurhaajia liikkeellä. Mitenkähän Ninan kävi…
Täällä lisää:
https://caravaani.blogspot.com/2020/11/viikon-45-krapu-sarjamurhaaja.html
Luulen, ettei Ninalle käynyt niin kamalan hyvin, Cara! Jep, murhaajia on liikkellä näiden krapusanojen myötä.
Voi Nina! Mielikuvitus on kenkku kaveri toisinaan, mutta silti kannattaisi tarkistaa sängyn alusta.
Hurjat sanat, mutta silti sytytti aika nopeasti…siis minullakin. Nimen takaa löytyy teksti.
Jos pelottaa, kannattaa tutkia sängyn alusta ja komerot, Uuna, nukkuu paremmin.
Ehkä 😀
Jaahas, Halloweenin sopiva stoori!
Juu, pitihän tämä Halloween huomioida kravuissakin niin kuin eilisessä lauantaklassikossakin, Riitta 🙂
Hui! Onneksi sängyn alusen voi täyttää kaiken maailman roinalla niin sinne ei mustat hahmot mahdu 🙂
Olet sinä viisas, Lepis, tuo on hyvä keino!
Jahans ja tarinan opetus: ei pidä sinun jättämän sägnynalustaasi tarkistamatta;)
Nimenomaan, Takkutukka, joka tarinassa täytyy olla opetus 😀
Vaikka Nina tunnisti pelkotilansa, niin siitä huolimatta ruokki sitä dekkarien lukemisella ja rikosjuttuja katselemalla.
Jospa joku kaveri vain jujutti ja säikäytti Ninan pahanpäiväiseti, kun tiesi hänen pellostaan. Ei sekään reilua ollut.
En kyllä itse kurki sängyn alle nukkumaan mennessä. Pölyä siellä vain on.
Pölyä on turha kurkkia, Aimarii, se ei sieltä minnekään karkaa!
Dekkareiden lukeminen ja sarjojen katseleminen on hallittua pelkoa, koska lopputuloksen yleensä tietää.
Tuossa aiemassa kommentissani tarkoitan tietysti, että kaverit ehkä tiesivät Niinan peloista, niin tai sitten sängyn alla oli nyt paha joku??
Minun krapuni valmistui myös.
Toivottavasti ei ollut kavereiden jäynä, Aimarii, tuollaisia kavereita en haluaisi.
Toisaalta, en haluaisi vierastakaan sänkyni alle…
Hui, mikä karmaiseva kertomus muutamalla sanalla. Onneksi meidän sängyn alle ei mahdu helposti…mutta…
Ehkä vaatekaappiin mahtuu, Kaari…
Huiii,miten pelottava tarina.Pitäisköhän kurkistaa sängyn alle;D
Laita Bambi kurkistamaan sängyn alle, Jael!
https://hpollonkrapula.blogspot.com/2020/11/viikko-452020-krapu.html
Pitkästä aikaa sain kirjoitettua jotakin (viimeinkin oma kone, on helpompi räpeltää) 😀
Saapiko kirjoittaa vanhoja krapuja jotka on jääneet välistä?
Tai siis saahan ne varmaan omaksi iloksi ainakin kirjoittaa, mutta onko kenellekään iloa jos laitan ne tänne?
Mukavaa, että olet palannut krapuiluun, HPöllö!
Ilman muuta kirjoitat rästikrapuja, kirjoittaminen on hauskaa. Ilmoita minulle vaan linkkisi, niin laitan ao. paikkaan.
Hui, enpä tahtoisi olla Ninan lakanoissa.
Onneksi meillä on koirat. Tänne ei salaa tulla.
Olipa vaikeat sanat tällaiselle mielikuvituksettomalle.
https://mummon-kirja.blogspot.com/2020/11/suru.html
Koirat ovat kyllä aika hyviä pelkojen karkoittajia, Kirsti Kaija. Ainakaan salaa ei tulla!
Höh, sinä et ole mielikuvitukseton!
Jonkinlainen murhaaja mulla myös:
https://digi-passions.blogspot.com/2020/11/krapu-vko-45-marraskuun-selatysta-2.html
Murhaajia jos jonkinlaisia näissä kravuissa, Riitta 🙂
Jokaisena iltana pitäisi noudattaa tuttuja rituaaleja, niin sängynalusmurhaajatkin pysyisivät loitolla.
https://ainokainen8.blogspot.com/2020/11/anteeksi
Totta, rituaalit ja rutiinit kunniaan, Aina!
Meillä on sama sana ’hahmo’ – en lukenut sun tekstiä ennen omani kirjoittamista.
Minä en uskalla kuunnella tai katsoa mitään liian jännää sängyssä. Nukkumaan mennessä kuuntelen yleensä sellaista jota päivällä ei tee mieli. Lars Keplerin ’Peilimies’ oli tosi jännä ja vasta aivan lopussa selviksi miksi ko. kirja on kirjoitettu.
https://blogitse.com/2020/11/02/krapu-45-huuruissa/
Ihan viisasta suojata itseään kuuntelemalla jotain vähemmän jännittävää, BLOGitse. Minulla valitettavasti tuo suojaus ei pelaa…
Hui miten pelottava krapu! Ja kiitos että olet siirtänyt linkkini tänne 🙂
Jep, hain linkkisi Caralta, Der Seidenspinner 🙂
Mielikuvitus teettää kaikenlaista ja jos sitä vielä ruokkii. Rohkenee kuitenkin vielä kurkistaa sängyn alle. Mökillä meidän ” sängyn alla mörisee imuri” (tuumasi eräs 3 v kesävieras).
Tässä mun Krapujännäri
https://omaverstas.blogspot.com/2020/11/krapu-45.html
Mörisevä imuri, Anli 😀
Minun sängyn alle ei sovi mustat hahmot, eikä muunkaan väriset 🙂
Oven lukko renklaa, niin sitä tulee tarkisteltua.
Lukkojen on paras olla kunnossa, Maarit!!