Sumu
22 marraskuun, 2020 49 kommenttia
Sumu on niin sakeaa, ettei joen toista rantaa näy. On täysin tyyntä, Kosteus hiipii takin helman alta, viluttaa.
Maiseman ääriviivat sulautuvat usvaan, marraskuun harvat värit liukenevat olemattomiin kuin vesiväri liian märällä paperilla.
On aivan hiljaista.
Ylitämme joen, sillan puinen pinta on liukas vetisistä lehdistä. Pysähdyn kuvaamaan jokea, tämä hetki on ikuistettava. Päivä on jo puolessa, silti sumu ei hellitä.
Koivukäytävä johdattaa meidät kartanon pihalle. Kahvila on auki, palkitsemme itsemme pitkästä kävelystä kakkukahvilla. Ennen kuin rentoudumme ja lämpenemme liikaa, lähdemme uudestaan liikkeelle.
Ylittäessämme toista siltaa, aavistus auringosta valaisee harmaan taivaan. Näky on lumoava, yhtä taianomainen kuin kävely tänä sumuisena päivänä.
***
Viikon 48 krapusanat ovat taianomainen, paperi, hiipiä.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Cara
Kirsti Kaija
Aina
anli itse
riitta k
Aimarii
BLOGitse
Uuna
AilaKaarina
Sus’
SusuPetal 
Maagiset kuvat visualisoivat tunnetilan, kun usva kietoo pehmeään syleilyynsä…
Oli kyllä huikea kävelyretki, Takkutukka ❤
Kaunis ja hieman salaperäinen sumu. Mitä sieltä nouseekaan…
Krapuni:
https://caravaani.blogspot.com/2020/11/viikon-48-krapu-yllatysesiintyja.html
Onneksi ei ollut pelottava tunnelma sumusta huolimatta, Cara!
Taianomaiset kuvat ❤
Hieno tunnelma tarinassa.
Rakastan kävellä sumussa.
https://mummon-kirja.blogspot.com/2020/11/leiri.html
Minäkin rakastan sumuisia päiviä, Kirsti Kaija!
Hienosti kuvat ja teksti välittävät tuon ainutkertaisen ja taianomaisen tunnelman ❤
Onneksi oli kamera mukana, Riitta!
Vähän väkinäisesti syntyi, mutta syntyi!
https://digi-passions.blogspot.com/2020/11/krapu-vko-48-lentavista-juoruista.html
Lisäsin sinut listalle, Riitta 🙂
Kuulee usein sanottavan, kuinka marraskuu on harmaa ja tylsä. Mutta kuten todistit, sitä se ei millään muotoa ole. Hienot kuvat ja teksti.
https://ainokainen8.blogspot.com/2020/11/vanha-puu
Tuollaiset sumuiset päivät ovat kauniita, Aina.
Ooh, mikä sumu! Todellakin taianomaista, suorastaan surrealistista. Kuvien ja sadan sanan kera pääsin itsekin kävelylle tuohon maisemaan ❤
Oli melkein englantilainen fog, Elegia!
Hieno sumu ja sumukuvat. Luonto tarjoaa elämyksiä, pitäisi osata nauttia niistä.
Tässä Krapuni
https://omaverstas.blogspot.com/2020/11/krapu-48.html
Tällaisista hetkistä on helppo nauttia, anli itse! Toista on jatkuvat vesisateet…kolmantena päivänä taianomaisuus on jo hälvennyt 🙂
Totta SusuPetal. Pitkäaikainen sade ei ole mitenkään taianomaista. Kun samanaikaisesti sataa ja paistaa aurinko….sinä on jotain.
Pilkahdus aurinkoa tekee aina hyvää, Anli ❤
Marraskuun sää osaa myös olla täynnä lumoa ja taikaa. Voisi sanoa jopa, että on aistillisen pehmeä.
uvasi täydentävät saata sanaasi aivan nappiin.
Jokaisessa kuukaudessa on omat maagiset hetkensä, Aimarii!
Todella upeita sumukuvia, ja kraputekstit niiden seuraksi:)
Tuliko ikävä Suomena marraskuuta, Jael?
Kuni huomaisi yhtäkkiä kävelevänsä jossain yliluonnollisessa tarinassa, odotaa koko ajan jonkun peikon tai haltian tupsahtavan tielleen, kysymässä missä on lähin jouskarikorjaamo/nuolishop..tai jotain…=)
Vesivärivertaus osuu ja uppoaa, lukiessa tuli mieleen vesivärellä läträäminen jossain taideleirillä penikkana, oi, nostalgian tuulahdus aamuun marraskuiseen..kiitti!
Ai niin tää piti vielä:
Tuli mieleen kun tätä kuuntelin että sinä(kln) saattaisit tästä tykätä, sanat on niiin Tien päällä -musaa, ehta roadrock’n’roll. Stoner-tyylin soundit on vähän tylsät mutta muutoin hyvää settiä ja videossa laatua!!
Kiitos biisistä, oli mahtava video, todellista on the road-tunnelmaa, Sus’!
Jep, aina ei sumu kätke sisäänsä kauhua ja pelkoa 😉
Jopas onki utuista, oisko tuo nyt sitä hernerokkasumua 🙂
Ei maistunut hernerokalta, Maarit 😀 😀
Väkersin krapuni lumitöiden välissä.
Lisäsin sinut listalle, Aimarii, mukavia lumitöitä!
Mikä taidepläjäys! Kuvat ja tarina kietoutuu upeasti yhteen. Bravo!
https://blogitse.com/2020/11/23/krapu-48-paperista/
Kiitos, BLOGitse 🙂
Kaunista, kiehtovaa ja mielikuvitusta herättävää!
Yhteen aikaan maalasin sumua tosi paljon. Juuri vesiväri oli paras väline siihen.
Sanat löysin ja käytin, mutta nyt ei tullut jännitystä lainkaan, muistelua vaan…
Vesivärit todellakin toimivat sumun kuvaajina, Uuna!
Upeat valokuvat ja miten hieno tunnelma tekstissä. Lähtisin heti mukaan tuollaiselle retkelle.
Uskon, että nauttisit tuollaisesta kävelystä, Birgitta!
Vihdoin on aikaa kurkata viikon Krapusanat. En tiedä saanko itse näistä mitään, mutta suorastaan häkeltyneenä luin sinun tarinasi. Aivan lumoava. Viime viikolla tein niin, että kurkkasin sanat heti sunnuntaina ja meinasi muut ne nyt ihan pakolliset jäädä tekemättä, kun sanat muhivat vahvoina mielessäni. Nyt päätin, että kurkkaan vasta kun tiedän voivani keskittyä kirjoittamiseen. Mutta ihan rimakauhu tuli. Niin hieno on tekstisi. No, katsotaan. Onhan tässä vielä aikaa.
Onhan tässä aikaa, AilaKaarina, anna sanojen muhia, kyllä tarina syntyy ja rimakauhu pois!
Juu, kiitos susupetal. Ilmeisesti yö auttoi ja tässä koko aamupäivän hikoiltuani syntyi tämä: https://pienettarinat.blogspot.com/2020/11/taianomainen-yo-paperilla.html
Huh, että ihan jouduit hikoilemaan! No,sitä ei huomaa sujuvasta lopputuloksesta, AilaKaarina.
🌹
🙂
Ihme otsikko ilmaantui sivupalkkiin (sivuilleni) sun blogiotsikon alle: Teeman tunnistamisessa käytetty tilapäinen kirjoitus ja sit tolkuton määrä numeroita ja kirjaimia, mikä ihme tämä nyt on??
Ohhoh, ei harmainta aavistustakaan, Sus’! Kryptistä!
Varmaan korjaantuu, kun huomenna julkaisen satclasin, toivottavasti.
Juu, tuuppa tää pois, kun ei edes vie mihnään:
Teeman tunnistamisessa käytetty tilapäinen kirjoitus (6d3ba8f4-5ccd-4214-8a7c-bdb6a01749ce – 3bfe001a-32de-4114-a6b4-4005b770f6d7)
https://sushuokailee.blogspot.com/2020/11/rakkaudesta.html
kirjoitin sitten krapun….ja paaaaljon muuta;D Lähti sana valumaan, kynä kuumeni, paperi täyttyi, ajatus juoksi–lensi ja sukelsi, kunnes hajosi viimein väsymykseen.
Lisäsin sinut listalle, Sus’.
Sumu on kaunista! Ja se maalaa maiseman kauniiksi.
Pehmeää harmaata, Lepis ❤
Ihanat kuvat ja tarina.
Kiitos, Kaari ❤ Oli inspiroiva sumu!