Tyhjää täynnä pää
23 tammikuun, 2022 40 kommenttia
Ensimmäisen elinvuoteni vietin enemmän sairaalassa kuin kotona. Oli hinkuyskää, kurkunpään- ja hengitystietulehduksia, korvatulehduksia. Korvia puhkottiin urakalla niin kuin siihen aikaan oli tapana.
Muutama vuosi myöhemmin pääsin professorin luennon aiheeksi. Olin hengissä. Olin kuulema ihme.
Aikuisiällä korvaa alkoi särkeä. Lääkäri tökkäsi näkimen korvaan ja huudahti aah! Hän ryntäsi valkoinen takki liehuen ulos huoneesta, palasi hetken kuluttua takaisin.
– Pyysin nuorempaa kollegaa katsomaan, tällaisia korvia harvoin näkee. Niin avonaisiksi puhkottu, erikoista!
Siinä sitten istuin, lääkäri molemmissa korvissa. Huokailivat, päivittelivät. Olisin halunnut kysyä, näkevätkö he toisensa pääni läpi, mutta en uskaltanut.
En halunnut tietää vastausta.
Sellainen ihme en halunnut olla.
***
Viikon 4 krapusanat ovat takki, vastaus, ihme.
Krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin tässä blogissa.
Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Cara
Kirsti
Pasanen
AilaKaarina
Uggla
Sus’
Maarit
Aimarii
BLOGitse
Jaana
Ainakki
SusuPetal 
Sairaus- vai terveysihme? Vuosien saatossa on vaihellut korvien puhkominen ja puhkomatta jättäminen ja putkitus. Mikä lie tämänhetkinen suuntaus:(
En ole ihan perillä viime aikojen suuntauksista näissä korvajutuissa, Maarit.
Ennen muinoin puhallettiin myös tupakansavua kipeään korvaan ja sitä ennen taidettiin pudottaa kynttilän steariinia myös…
No huh. Mikä lie sitten oikea tapa korvia hoitaa, tuo puhkominen kuulostaa melkoiselta.
Itse olen säästynyt sekä puhkomisilta että putkituksilta.
Oma krapuni:
https://caravaani.blogspot.com/2022/01/viikon-4-krapu-uskotko-ihmeisiin.html
Puhkominen taisi silloin olla rutiinitoimenpide. En tiedä, auttoiko, ainakin toivottiin kovasti, Cara.
Sitähän asian hoito tuohon maailman aikaan oli: puhkomisia ja penisilliiniä. Onhan tuossa Sinulla se hyvä puoli, ettei pään pitäisi ihan helposti pakahtua. No vakavasti ja kokemusperäisesti, mikään ei ole inhottavampaa ja tyhmempää kuulla lääkärin suusta kuin ”Tällaista en ole koskaan nähnyt, onpa erikoista!!” Olen tapanut kuittailla, että katsos, tällainen pula-ajan tuote kun olen.
No luulisi, ettei pään tarvitsisi pakahtua, Takkutukka, mutta kun ajattelee sairashistoriaani tuolla psyk.puolella, niin eipä korvien puhkominen auttanut siinä tapauksessa 😀
Kukapa haluaisi olla lääketieteellinen ihme 😀
Antamasi sanat veivät hieman samanlaisiin tunnelmiin.
Onneksi ei nykyisin enää korvia puhkota. Oli kamalaa viedä vanhemman pään lapsia lääkäriin. Nuoremmat ovat saaneet vain puuduttavia tippoja, ei antibiootteja, ei puhkomisia, kitarisan poistoja ja putkituksia.
https://mummon-kirja.blogspot.com/2022/01/kylasairaalassa.html
Kitarisat minultakin leikattiin, Kirsti, mutta ei tainnut auttaa. Onneksi nykyään on hieman inhimillisempiä tapoja korviin.
Päivitysilmoitus: Pätevyys puntarissa | sanapasanen
Olisi ainakin tuuletus kunnossa, jos läpi näkyisi! No ei todella kivaa, yksi poskiontelon punkteeraus on onneksi riittänyt mulle.
Ääh, Pasanen, älä edes puhu poskionteloista! Niistäkin on valitettavasti kokemusta 😦 Maanantaikappaleena kun on syntynyt 😀
Talvella, oletan, korvaläpät ovat aivan ehdottomat, ettei gtuuli puhalla päätä tyhjöäksi. Hyvä, että olet parantunut. ❤
Pipo päähän niin ei tuuli puhalla korvista sisään, Kaari 😀
Juuri niin, sorry kirotusvireet 🙂
🙂
Mulla oli kuulemma pienenä usein korvat kipeinä, ei sentään puhkottu, kuten ei mun pojiltakaan.
Hyvä, että säästyit puhkomiselta, Riitta!
Sisareni lapsi sai kokea tämän kauheuden monesti. Poikani varhaisiin korvatulehduksiin määrättiin aina penisilliini, alkuun, myöhemmin antibiootit. Lopulta, kun olivat jo valmiit leikkaamaan häneltä kaikki risat löysin luontaishoidon, jolla sain pojan korvat kuntoon. Siihen loppuivat n. 7 antibioottikuurin syöminen, jatkuva itku ja murhe. Ja kierre alkoi luultavasti siitä, että 7-kuiselle vauvalle määrättiin liian vahva penisilliinikuuri. Näin ainakin eräs fiksu lääkäri totesi minulle myöhemmin. Tässä oma Krapuni, taas vanhasta muokattu: https://pienettarinat.blogspot.com/2019/04/takatalvi.html
Hyvä, että siskonpoikasi löysi avun, AilaKaarina.
Toinen korva mullakin reistaa, ei uskalla enää lentokoneeseen nousta.
No, ei kannata, Uggla!
https://teerenpilkku.blogspot.com/2022/01/ennen-vanhaan.html
Lisätty listalle.
Minä taasen olisin kovin nauttinut tuollaisesta pentuna, suhtauduin uteliaisuudella kaikkeen mitä minulle tehtiin aj usein jaksoivatkin selittää vähän perinpohjaisemmin kun näkivät loisteen silmissäni: – kerrokerrokerro!
Kiva teksti ja taas kerran täytyy ihmetellä miten saat näin vähästä näin paljon irti, sun kirjoittamisessa on hyvä laatu/määrä -suhde.;)
Oma kraapaisuni: https://sushuokailee.blogspot.com/2022/01/krapu-422.html
Luulenpa, että sudenpoikaselle olisi tullut äitiä ja kotia ikävä alta vuoden ikäisenä!
Kiitos, tykkään kirjoittaa lyhyesti.
Ei varmaankaan mukavaa ole olla lääketieteelinen ihme. Tosi hyvä krapu taas:)
Ihmeenä on hyvä olla, Jael, selvisihän sitä hengissä, mutta kova tie oli päästä siihen tilanteeseen.
Krapu blogissani, oli säätämistä. Jäi kirjoittamatta, kuvat saa suuremmiksi 🙂
Lisätty listalle!
Voi ressukkaa, mitä on saanut kokea. Omakohtaisesti ei ole korvien puhkomisesta muuta tuntumaa, kuin työn puolesta, mutta siinä sitä onkin.
Vaan ei tullut tai mennyt sinun pääsi tyhjäksi korvien puhkomisten takia. Ideoita se on täynnä, eikä nekään pääse karkuun ilman suostumustasi.
Minä kärsin viimeisenä työvuotena 6 poski- ja otsaontelon tulehdusta, eikä antibiooteista ollut apua. Hoksasin homeopatian ja se auttoi. Ei ole sen jälkeen moisia vaivoja ollut.
Niin, joo, sain omankin krapuni tehtyä.
Olin kyllä aika surkea vauva siihen aikaan, taisi olla pelkkää itkua eka elinvuosi, Aimarii.
Muutama idea päästäni voisi kyllä ihan hyvin vuotaakin ulkoilmoihin, ettei pää poksahda.
Poski- ja otsaontelotulehdukset ovat myös tuttuja, Nyt ei ole enää onneksi muutamaan vuoteen tarvinnut kärsiä niistä.
Ihan karmeeta, lääkärit molemmissa korvissa! Painava taakka täydemmällekin päälle! apua!
https://blogitse.com/2022/01/24/krapu-4-kumpi/
Kerrankin huomion keskipisteenä, BLOGitse 😀
Jopa tuotti päänvaivaa krapu sanat, mutta siitä se sitten lähti.
Mukavaa tämmöinen sanoilla leikittely!
Ja sitten linkki 🙂
http://jaanakuvaa.blogspot.com/2022/01/ihmeellinen-elama.html?m=1
Lisätty listalle, Jaana.
Voi lapsiparka. Sellaista se oli silloin, kun meidänkin muksut olivat pieniä. Kauhistelin kertomuksia korvien puhkaisuista. Onni oli puolellani, sitä en joutunut omilleni teettämään.
https://ainakki5.blogspot.com/2022/01/ei-mennyt-putkeen
Oli aika surkea pikkuinen, Ainakki, onneksi omasi säästyivät!
Taas hyvä teksti. Meillä likalla oli pienenä korvatulehdusputki, joka loppui kuin seinään kun sai tuollaisen putken. Sen jälkeen ei enää onneksi ollut ongelmia.
Putkitus tuntuu olevan aika toimiva menetelmä, Timo.