Oppikirjasta
17 syyskuun, 2023 27 kommenttia
Muuri, joka rakennettiin muutama vuosikymmen sitten erottamaan Skandinavian maat Euroopasta, on pohjoisin ja nykyään ainoa ehjä muuri. Se kohoaa korkeuksiin Itämeren pohjasta ja kätkee sisäänsä ne harvat alueet, joissa ihminen vielä voi elää.
Ensimmäinen muuri rakennettiin yli sata vuotta sitten Välimerelle, seuraava syntyi halkomaan keski-Eurooppaa, mutta nuo esteet eivät pysyneet kauan pystyssä. Ilmastopakolaisuus sai kansat vyörymään kohti pohjoista, muurit murrettiin ja ihmiset ryhtyivät asuttamaan niitä alueita, joissa oli vielä mahdollista viljellä maata. Pakolaisten joukko kasvoi entisestään, kun metsäpalot tuhosivat Euroopan ja eurooppalaiset liittyivät pakenijoiden katkeamattomaan tulvaan.
– ote esikoululaisten oppikirjasta Tuhoutuva maapallomme sanoin ja kuvin (kuudes painos, v 2158)
***
kuva SusuPetal
Viikolla 38 on vuorossa jälleen kuvahaaste. Ei ole kolmea sanaa, vaan yllä oleva kuva. Katso kuvaa ja löydä siitä sadan sanan tarina. Älä anna minun tarinani johdattaa sinua, kuvasta löytyy paljon muutakin kerrottavaa.
Muuten ohjeet ovat samat tutut eli krapu on oma otsikkosi mukaan luettuna tasan 100 sadan teksti, ei enempää, ei vähempää.
Jätä krapusi linkki blogiini.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.
OSALLISTUJAT
Cara
AilaKaarina
Pasanen
anli
HPöllö
Äijä
Aimarii
SusuPetal 
Kuva on kiintoisa ja paljonpuhuva, mutta teksti saa kylmät väreet vilistämään pitkin …
Kuva kertoo enemmän kuin tuh…eikun sata sanaa 🙂 Jokainen näkee kuvassa omansa, Takkutukka.
Karmiva tulevaisuuden kuva. Jotenkin tuntuu, että aivan mahdollista sadan vuoden päästä, valitettavasti. Onneksi emme ole näkemässä.
Oma krapuni:
https://caravaani.blogspot.com/2023/09/viikon-38-kuvakrapu-kadonnut-kaupunki.html
Onneksi emme todellakaan ole näkemässä, Cara. Säälittää kuitenkin ne, jotka tuon mahdollisesti joutuvat kokemaan.
Kuva nosti nopeasti mieleeni vanhan luonnokseni, jonka muokkasin nyt Krapuhaasteeksi. Viime viikolla sain vasta perjantaina valmiiksi edellisen, kun nyt kirjoittaminen takkuaa kovasti, mutta nyt jo ekana haastepäivänä tämän tänne! Ihana tunne. Ja sinun Krapusi! Hui! Karmea tulevaisuus ihmiskunnalla edessä? Jotkut sentään väittävät, että uutta jääkautta kohti oltaisiin kuitenkin menossa! Enpä ole näkemässä ja täytyy vain toivoa, ettei sen enempää tätä lämpenemistä kuin kylmenemistäkään tapahtuisi. Tässä siis omani: https://pienettarinat.blogspot.com/2018/09/kaukaa-katseltua.html
Kivaa, ettei kirjoittaminen takkua enää, AilaKaarina!
Hurjaa on ilmastonlämpenemisen vauhti.
Hu, huh! Kun luonto mörähtelee, meidän on kuin pakko pistää silmät ja korvat hörölle ja ottaa opiksemme. Ei tässä auta muu kuin laittaa parasta pöytään ja näyttää ympäristöllemme.
Luulen, että luonto näyttää meille, Andy!
Hyvä ja karmiva krapu! Scifi-puolella näille sadan sanan jutuille on käytössä Raapale-nimi, tuo menis sinne Tähtivaeltajaan ihan täysillä muiden joukkoon ja on parempikin kuin useimmat siä. 👍🏻
Joo, raapale on sadan sanan tarina ja otsikko voi muistaakseni olla 15 sanan pituinen. Tässä kravussa otsikonkin on mahduttava sataan sanaan, Timo.
Ahaa, oli niissä sitten eroa. En muistanut noin tarkkaan näiden sääntöjä, mutta sentään sen ’100 sanaa’ oli muistissa. 😄
🙂
Päivitysilmoitus: Oudoksi muuttunut | sanapasanen
Jos maailman ”isokenkäisillä” olisi mielikuvitusta kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, niin ehkä dystopiat voisi välttää, mutta toivon mahdolliset näyttävät jäävän ”pienempien jalkineiden” varaan.
Jos tuolloin on vielä esikouluja ja opetusta, niin ehkä on toivoa, että jotain uutta versoo tuhon jälkeen; se tuli mieleen ”rankasta” kirjoituksestasi ja vaikutti oman tekstini lopetukseen.
Pakko uskoa esiopetukseen, pakko uskoa kirjoihin, sanoihin, kuviin, ehkä jopa tulevaan, Pasanen.
Mutta toivotaan, että pienempikin usko kuin vuoria siirtävä, saa jotain aikaan.
Toivotaan näin!
Kuva hätkähdyttää ja teksti visioi vielä karmeampaa tulevaa. Huh, toivottavasti käänne tapahtuu ajoissa. Tässä Krapuni.
https://omaverstas.blogspot.com/2023/09/krapu-38.html
Joskus ainoastaan uhkakuvat muuttavat maailmankulkua, anli.
Pelottavalta kuulostaa. Muiden krapuja en ole vielä käynyt lukemassa, mutta oma mielikuvitukseni löysi kuvasta lohikäärmeitä ja termiittikekoja – niiden väliltä sitten satuilin tarinaani 🙂
https://hpollonkrapula.blogspot.com/2023/09/harhoja-harhassa-krapu-382023.html
Pelottava kuva kaikin tavoin, HPöllö.
Päivitysilmoitus: Vaikea reitti – Äijäblogi IV
Ihminen on aina ollut etevä rakentamaan muureja ja linnoituksia. Mitä paremmat elinolosuhteet, sitä enemmän ja sitä pelottavampia…
Minulle kuva kertoi tällaista:
https://wordpress.com/post/juttelija.wordpress.com/6302
hmph, taisi tulla joku hassu linkki. Jos se ei toimi, niin tämä sitten: https://juttelija.wordpress.com/2023/09/19/vaikea-reitti/
Muurit ja linnoitukset suojaavat omia kuplia nykyäänkin, Äijä.
Sinä olet lukenut tulevaisuuden oppikirjaa Susu : )
Joo, sattui osumaan käsiin tuo kirja, Maarit 😀