Elävä
24 syyskuun, 2011 35 kommenttia
Tuin nilkan venyneet nivelsiteet jeesus-teipillä.
Puin vaatteet, eiliset, viimeviikkoiset.
Suin peikkotukan takut, likaiset suortuvat hupun alle.
Luin lehden linja-autossa. Tämänpäiväisen.
Kuin olisin elävä.
***
Runotorstain 217. haaste
SusuPetal 
Vaikuttava,sekä kuva että runo.
Kiitos, Yaelian.
Päivitysilmoitus: On Saturday Morning I Wrote A Poem/Lauantaiaamuna kirjoitin runon « Blog Archive « susupetal photo gallery
Kosketti. Vie voimia olla ”elossa”.
Elegia, siihen tarvitaan uskomaton määrä voimaa.
Täällä nivelsiteet jo paremmassa kuosissa, ei tarvitse ontua enää.
Samaa rataa lauantaiaamu täällä, paitsi ei linja-autoa.
Samanlaista joka aamu myös lauantaisin.
Arleena, kiva kuulla, etä ovat jo paremmassa kunnossa.
Elegia sen sanoi jo.
Liisa, kyllä.
taikomalla
Hannele, tarvitaan paljon taikaa.
Yritystä on, päivä kerrallaan.
Sirokko, juuri niin. Hetki hetkeltä.
Jotenkin niin syvästi pidän tästä, harmaattoman huomaamattomasti.
Ippu, pitkästä aikaa!
Kyllä, huomaamton elämä.
Jotenkin kuin omasta elämästäni.
Marleena, tuttua siis.
Koskettava runo.
Kiirepakolainen, elämä koskettaa.
Huh, tää oli luja, mut niin oli toi edellinenkin postaus…!
Kun ei mene lujaa, tulee lujaa tekstiä?
Oikein tiivis ja tunnelmallinen elämänmakuinen ja elävä runo! Ja missä me olisimmekaan ilman jeesusteippiä!??
Kiitos, Olli.
Joskus on vähän synkkää. Mutta tuollakin on ihan selvästi valoisa mieli, kun se on valaissut sen maisemankin takaantaan 🙂
Niin kai sitten, Peikko.
Ikävästi kuvassa kuljetaan pimeydestä valoon, runon perusteella olisi ehkä odottanut toisin. Mutta: vaikuttava kuva ja runo – uusimman lehden lukeminen toi hieman toivoa.
Tuima, mielestäni runossakin kuljetaan kohti pimeää. Lehti on viimeinen side, jonain päivänä sekin katkeaa, kun ei jaksa nousta linja-autoon.
Runo pysäyttää. Ja pysähdyksen jälkeen mielen matka jatkaa kulkuaan. Tekee mieleni toivottaa hyvää matkaa ja kun mieleni tekee, sen teen 🙂
Kiitos, Lastu, hyville matkoille!
Olemisen taakka,
hitaus
ja koossa pysyminen
on tuon Jeesus teipin
varassa, kun kaikki muu
on samantekevää
ja talvikin vielä edessä…….
Herne, siinä on teipillä tekemistä. Onnistuukohan pitämään koossa?
Mutta tuit nilkan,
puit vaatteet,
suit tukan,
luit —
elävämpänä kuin moni muu.
Kutis, onnistuisi zombieltakin, uskon niin.
Jos ei voi olla ihan oikeasti kokonaan elävä, niin ehkä toiseksi parasta on olla sitten edes kuin elävä. Näin luulen.
jl, kuin elävä on usein riittävää, jos ei jaksa tai pysty muuhun.