Olen minä niin tyytyväinen 4
27 toukokuun, 2014 27 kommenttia
Olen minä niin tyytyväinen, ettei tämä rämä ruotoni kestä pyöräilyä. Olisi se vaan niin kamalaa polkea pikkuformuloiden nopeudella kaiken aikaa, eikä voisi hidastaa edes jalankulkijoita ohittaessa. Pitäisi olla verenhimoa sielussa, spiidiä suonissa ja hullun kiilto silmissä. No, se kiilto kyllä on.
Ja olen minä niin tyytyväinen, ettei tarvitse änkeä sellaisia pyöräilyvaatteita ylle. Olisi se vaan niin kamalaa näyttäytyä sellaisissa shortseissa ja paidassa, näyttäisi kyllä ihan raa’alta siskonmakkaralta. Tosin sairaan nopealta nakilta.
Olen minä niin tyytyväinen, että pääsen kävelemällä ja bussilla paikasta toiseen. Olisi se vaan niin kamalaa, kun pitäisi olla ellei maailman niin ainakin kylän nopein fillarikuski, niin vauhdikas, että sylkäisykin melkein lentää vastatuuleen.
Ennen kuin se lävähtää juuri ohitetun hitaan etenemisen nimeen vannovan poskille.
Etenkin tuoho viimeiseen kohtaa kannattaa ollakin tyytyväinen ;D
Elämä koostuu pienistä iloista, Amalia 😉
Thih 😀
(Mutta mihin jäi Lauantain toivottamat?! Odotin niitä niin kovasti, kun laitat aina niin hyvää musaa silloin!!!!) ❤
Elegia, oli niin toivottoman oloinen päivä viime lauantai… 😦
Mutta lupaan palata ruotuun ja viettää sen sijaan surullisen sunnuntain niin lauantai ei mene osaltasi pilalle! Tässä hieman lohdutusta:
Hitaammin kulkiessa näkee enemmän. Ollaan tyytyväisiä 🙂
Ja mehän olemme, Millin 🙂
Aaah! Miekin olen NIIN tyytyväinen, että sie olet! Ja kirjoitat!! Nytkin teit (ainakin) yhden ihmisen NIIN iloiseksi, että vedet vaan silmistä valui…Naurusta!!!! Kiitos siitä! Käänteisnäkökulma virkisti ja sai ajattelmaan eräitä asioita uudella tavalla!Kiitos siitäkin…:)
Kiva, kun ilosta itkettää, Tuija 🙂
Nih, kankkuihinkin kasvaisi pahkat sellaisella menolla. Tuo viimeinen muuten onnistuu myös autoilijalta..onneksi ei tarvitse sitäkään lajia harjoitella.
Sirokko, totta! Hirvittävä pahkapylly, ei kiva!
Positiivisuus ennen muuta. Kiireen kanssa tulee vaan hiki.
Jep, ei jäniksen selkään kannata hypätä, Aimarii.
Voi kun osut taas niin ytimeen! Pieni ihminen ei ole turvassa ja rauhassa enää missään kun joka puolelta risteilevät irvinaamaiset fillaristit nuolevat kylkeä. Entäs sitten fillaristi joka ajaa tiellä vaikka vieressä kulkee pyörätie, miksi? Vai onko risteilevissä fillaristeissakin nykyään ero tosi nopean ja vielä nopeamman väillä jolloin supernopea tarvitsee ajoonsa ajotien? Minulle riittää nautinnollinen sunnuntaipyöräily maisemia ihaillen ja muut liikkuvat ympärillä huomioiden…
BLOGitse, hektisyys näkyy niin monissa, kiire, kiire.
Hyvä, että olet tyytyväinen olotilaasi, mikä on just hyvä. Ei tarvitse haikailla niistä uusista trikoista, mitkä eivät ole kenenkään päällä kauniit. F
Kaari, jep, ei trikoo-ostoksille!
Kokemusta on, astahdin kaupan ovesta ulos ja kuinkas kävikään; jäin maantiekiitäjän alle. !! Arvaat että sattui, prkl!
No prkl!
Hiljaa hyvää tulee, arvelee nimimerkki; Hullun kiiltoa löytynee
Kuvittelija, kiiltoa ja glitteriä pitää olla!
Pyörällä olisin tosi huono väistelujä ja kolareita syntyisi kuin sieniä sateella.
Mukava, olen niin tyytyväinen, pakina.
Arleena, joskus pitää etsiä näitä elämän pieniä iloja 😉
Onneksi Helsingissä on hyvä joukkoliikenne:) Mun pyörä on ollu jo pitkään nurkassa(ei ole pyöräkellaria…) viallisena enkä ole jaksanut viedä korjattavaksi…Tel Avivin pääkaduilla saa olla tosi varovainen ettei fillaristi aja päälle.BUssipysäkit ovat juuri pyörätien varrella ja bussista poistuessa katson oikealle ja vasemmalle,varmuuden vuoksi.
Hgissä on loistava joukkoliikenne todellakin, Jael, en ole koskaan omistanut autoa, julkisilla pääsee joka paikkaan. Ja joka pysäkillä pitää todellakin katsoa oikealle ja vasemmalle, ettei jää fillarien alle.
Päivitysilmoitus: Olen minä niin tyytyväinen 5 | SusuPetal
Luin uudestaan ja huomaan jo aimemminkin kommentoineeni.
Olen nytkin samaa mieltä.
Edetkäämme edelleen hitaasti, Aimarii!