Ruumiini ilot
28 tammikuun, 2018 14 kommenttia
varttuneen elämäni riemua
sydänsurujen haihtuminen
enemmän ruumiin iloja
iloa että pysyy tolpillaan herätessä
matala verenpaine ei pudota lattialle
iloa että niska kääntyy
polvi ei sotkeudu yliliikkuvuuden solmuun
iloa että lonkka ei mene alta
nilkan nivelsiteet eivät napsahda kolmatta kertaa
iloa silmien kirkkaasta katseesta nokisten näkyjen jälkeen
iloa että selkä ei tänään ryppyile
kiukuttelee vain hiljaa
iloa kuulon alenemisesta niin kuiskaukset eivät häiritse
äänetkin korvieni välissä iloa täynnä
***
Riitan blogissa alkoi vuoden alussa #runosunnuntai-haaste, johon kuka tahansa voi osallistua monella eri tavalla, esimerkiksi esittelemällä lempirunonsa tai kirjoittamalla runokokoelmasta, joka on sykähdyttänyt, kirjoittamalla oman runon, kuvittamalla runon jne. jne. jne. Osallistun omalla runolla, mutta tarkoituksenani on myös esitellä kiinnostavia runokokoelmia.
SusuPetal 
Hirtehisen hieno runo! ♥
Hirtehinen kiitos, Ninnu ❤
Apua, näinhän nämä varttuneen ilot menee! Lisään linkin vielä postaukseni loppuun, että näkyy tämä ilo kaikille! Kiitos osallistumisestasi ja nauruista!
Pääasia, että on iloja, Riitta!
Nuo ovat just niitä asioita, joita iltarukouksessani kainosti pyydän. Mainosti koottu nämä ikäihmisen ilot.
Jotan iloa joka päivä, Aimarii 😉
Samoista iloista nautitaan riemu rinnoin, paitsi minä kyllä joudun toistaiseksi kärsimään kuiskauksistakin. Ehkä sekin siitä paranee ajan kanssa…
Mitä kovempaa äänet korvien välissä melskaavat sitä hiljaisemmiksi ruumiin kuiskaukset muuttuvat, Sirokko 😉
Tuossa onki ihan tarpeeks iloja yhelle päivälle! Toiselle päivälle voi jatkaa runoa 🙂 Hienosti kirjoitettu!
Jep, ei liikaa iloa mahan täydeltä, Maarit 😉
Ikää tulee ja pienistäkin asioista löytyy ilo edes yhdelle päivälle tai vaikka vain aamulle. Hienosti oivallettu.
Pieni hetki kerrallaan iloa, edes hetkiä, Cara!
Elämää itseään mutta kevysti sanoilla. Hyvä !
Kiitos, Esther!