Jano
3 kesäkuun, 2018 18 kommenttia
Nämä helteet tekevät hulluksi.
Nämä helteet tekevät janoiseksi.
Aamuyhdeksältä terassien ruskea kansa
tekee minut kateelliseksi.
Istuisin nurkkapöytään
puhuisin menneestä lätkästä tulevasta futiksesta
joisin joisin joisin
vielä yksi kaksi kolmaskin.
Tämä aurinko saa ihon kukkimaan.
Tämä ihottuma saa minut hulluksi.
Jano.
Haluan juoda joka terassilla
kulmissa kaduilla pihoilla.
Istuisin nurkkapöytään
siellä on varjo. Suojakerroin viisikymmentä.
En pala vaikka minulla on tämä ainainen jano.
Pitkät hihat suojaavat käsivarret
pääni paljas kaikelle
mikä ei ole mahdollista.
Joisin joisin joisin
yhden kahden kolmannen
mutta en voi, en ykköstä, kakkosta, kolmosta, nelosta.
Kaikki tai ei mitään.
Ei mitään tähän nurkkapöytään.
Täällä ei istu ketään.
Jano katoaa parempiin suihin
sellaisiin jotka pystyvät kestävät eivät retkahda
ja jos retkahtavat eivät välitä eivät piittaa.
Minun on pakko.
Minun on jano.
***
Sus’-kirjoitushaaste KASVU, MUUTOS, JATKUVUUS
***
Riitan #runosunnuntai
SusuPetal 
Mukava runo – näin jo sen nurkkapöydän ja sinut istumassa siellä. Tuli jano.
Kippis, Cara 🙂
Addiktion angstinen, todellisuuuden pilaava painovoima. Olen huomenna Tervasaaressa klo 16.30 – 17.30, tule jauhamaan jaliksesta, tarjoan limsan=) Olen se maallikkosaarnaajan näköinen mustiinpukeutuja, Johnny Cashin viitoittamalla tiellä forever!!
Totta, addiktion riivaamaa, kun yrittää meloa vastavirtaan, Sus’.
Olisi kiva poiketa Terviksessä, mutta valitettavasti tapaan yhden kaverin viideltä, kun hän pääsee töistä. Nytkö se Tallinnan reissusi siis on?
Juu, huomenna käyn heittämässä jatimatikkini tervikseen ja sit laivaan=)
Leppeitä tuulia ja kunnon käytöstä 😉
Todella hieno runo Susu – kiitos kun jaoit. Mullakin on JANO … Olen addiktoitunut tähän: hiilihapollinen makuvesi, verigreippi & kurkku. Terästyksenä sinkkiä & kromia – promillet sallituissa, ahdistus hallinnassa 🙂
Promillet sallituissa, ahdistus hallinnassa, se voisi olla vaikka kesän motto, Riitta 🙂
Punainen, sokeroimaton, ite keitetty viinimarjamehu! Janoohh 🙂
Hmm, onhan se ihan hyvää, mutta itse nautin viinimarjat mieluiten sellaisenaan esimerkiksi jugurtin kanssa, Maarit 🙂
Vaikuttavaa luettavaa,kuin laulu joka jää korvaan soimaan. Mukavaa sunnuntaita sulle! 🙂
Täytyisköhän pyytää tuota Sus’ia säveltämään tämä, Esther 😉
Hmmmm, täytyisi vähän rukata vielä sanoja… Mä jätin aikoinani sävelet pois teksteistä kun se laulun rakenne vaatii tietynlaista tekstiä, vapaa runoilu ei vaadi samanlaista.
Sitä ennen kaikki teksti tuli melodian kanssa, oli pikkuisen vaikee saada se toiminto pois päästä;)
Totta, vapaa runoilu vapauttaa. Tuo Taudinkuva-yhtye, josta olen postannut tässäkin blogissa, tekee kollaasimaisia tekstejä eri runoista, aika toimivaa.
Helteestä tuleekin jano (aina vesipullo kassissa;D)
Täälläkin aina vesipullon mukana, Jael, ja päivän aikana saa täyttää sitä säännöllisesti.
Onpa inspiroiva teksti, oivaltava myös 🙂 Minunkin tuli jano…ja kieltämättä pienet siilit ja oravatkin kävivät mielessä kun luin otsikon 🙂
Noita eläinten vesikuppeja onneksi nyt näkyy joka paikassa, Der Seidenspinner. Sadetta ei vain näy 😦