Blogiystävän näyttelyn avajaisissa
25 syyskuun, 2012 29 kommenttia
Omaan näyttelyyn valmistautuminen on saanut minut tavallistakin mökkihöperömmäksi, joten oli enemmän kuin terveellistä käydä Maaemon huuto-näyttelyn avajaisissa, jonne minut kutsui Uuna. En ollut koskaan aikaisemmin tavannut Uunaa, livenä, jännitti.
Uuna ja Hyräilijä
Ihan turhaan, Uuna oli juuri samanlainen kuin bloginsakin, ihana, hurmaava, luova ja tuttuakin tutumman oloinen.
Uunalla oli tässä yhteisnäyttelyssä esillä viisi valokuvakollaasia. Oli upeaa nähdä nämä kollaasit suurennoksina, väkeviä, monikerroksisia töitä. Uuna itse kertoi, esitellessään töitään, että nykyään taiteen tärkein funktio hänelle on leikillisyys, leikkiminen. Valokuvaaminen ja kollaasien tekeminen mahdollistavat tämän ilon.
Orvokin kyyneleet II, 2012
Avajaisissa tapasin ensimmäistä kertaa Ritvan, jonka taidetta olen ihaillut hänen blogissaan. Myös Savisuti oli paikalla, vanha blogituttavuus, ja hänetkin tapasin nyt vasta ensimmäisen kerran, vaikka asumme samassa kaupungissa.
Savisuti ja Uuna
Johanna oli myös saapunut avajaisiin, sentään yksi ihminen, jonka olin tavannut aikaisemmin! Jälleen kerran huomasin, että vaikka ei tuntisi bloggaajia entisestään, yhteinen sävel löytyy vaivattomasti. Ihmiset ovat tulleet tutuiksi vuosien mittaan, on kuin kohtaisi vanhoja ystäviä.
Johanna ja Iso Partainen
Maaemon huuto
25.9.-14.10.2012
Pohjoisranta 8 B, 00170 Helsinki
avoinna
ti-to klo 11-18
pe klo 11-17
la-su klo 12-16
On tosi kivaa tavata tuttuja bloggareita ihan face-to face:)
Niin on, Yaelian, ehkä mekin joskus?
Oli varmasti innoittavaa, ja mukavaa tavata bloggaajia. sympaattisia kasvoja kuvissasi!
Itse en päässyt.
Elämä potkii päähän.
On se harmi, ettet päässyt, Kiiris 😦
Prkleen elämä.
Vautsi, mä olen ihan kateellinen sulle!
Mä en päässyt täältä jumalan selän takaa sinne asti.
Mutta hienoa, te saitte nähdä kaikki toisenne, se on hienoa, tosi upeeta!
Se oli huisin hauskaa, Harakka!
Susu niin oli mukavaa! 🙂
Niin oli, Johanna!
Kiva oli nähdä! Hienoa myös oli nähdä Uunan työt isoina ja mahtavaa kun kolme blogipersoonaa (ja kahden miehet) sai tänään kasvot! 🙂
Savisuti, Uuna työt kestivät hienosti suurentamisen, huikeita!
Kasvot ovat kivat 🙂
Oi kun ihastuttava nimi taidenäyttelyllä – harmittaa, että aina missaan kaiken hienon! Mutta kiitos sinulle, kun teit kierroksen meidän estyneiden puolesta. Pääsee vähän kurkistamaan näyttelyhuoneeseen. Ihania ihmisiä olet myös tavannut – tai oletan niin, kun ovat blogeista tuttuja nimiä minullekin. 🙂
Elegia, kyllä olivat ihania ihmisiä!
Sinä asut niin perhanan syrjässä kaikista tapahtumista 😉
Siellä näyttää mukavalta…
Siellä OLI mukavaa, Isopeikko!
Voi miten ihanaa, mukava tutustua vaikka vain kuvitse jo tuttuihin nimiin. Kiva kun kävit ja esittelit meillekin, kiitos!
Sirokko, mitäpä en tekisi teidän puolestanne 😉
Kiitos Susu Petal postauksesta. Näin pääsin mukaan minäkin 🙂
Mukavaa, Aina, että viihdyit!
KIITOS tosi paljon, että tulit paikalle. Oli ihana tavata ja sanoin jo tuonne Johannalle, että ajattele, kuinka orpo olisin ollut siellä ihmispaljoudessa ilman teitä, blogiystäviä. Oli jännittävää ja ihanaa nähdä teidät livenä. Heti kun näki, kaikki jännitys hävisi, koska tuli tuttuuden tunne, kuin olisi aina tuntenut, nähnyt. Sinä ehdit laittaa bloggauksen jo, kun me vasta olimme junassa matkalla kotiin.
Nyt olen ihan silmät ristissä, eikä naamakaan ole enää hangon keksi, kun en saanut unta. Jännitys varmaan purkautui. Otanpa kunnon päivätorkut, niin kyllä kaikki sitten tasaantuu.
Avajaisista jäi kyllä hyvä mieli ja hieno muisto. Toivon että sinun avajaisesi ovat vielä ikimuistoisemmat, koska näyttely on täysin sinun omasi. Sinne tulee varmaan oikea bloggaajien kokous, arvaa houkuttaako tulla mukaan. Näyttelyysi tulen ilman muuta, mutta tämä omani nyt sekoittaa aikatauluja.
Kiitos vielä eilisestä 🙂
En yhtään ihmettele, jos ei uni tullut, niin paljon tapahtumia ja tunteita päivä sisälsi sinulle! Tänään varmaan jo nukuttaa.
Kiitos ihanan viihdyttävästä tapaamisesta, Uuna!
Oi kiitos kun veit mukanasi! Kasvot liituvät kuviin ja tarinoihin, paketti tiivistyy. Uuna on niin ihanan pehmeä. Sama tunne kun jonkun syntymäpäivät kotona Suomessa, kaikki on siellä ja niillä on hauskaa ja minä vaan olen täällä. Kiva, eettä jaoit tunteen.
Oh, väärinkäsitystä välttääkseni, siis tunne ei ollut se olen yksin vaan että pääsin mukaan. Pöh.
Ymmärsin kyllä, Kaari ❤
Täällä maaseudun rauhassa, susirajan tuntumassa asuminen tyydyttää minua yleensä, mutta joinakin päivinä riisuisin mieluusti yltäni erakkouden viitan ja saapuisin pääkaupungiin. Ja nyt olisi sellainen hetki. Mutta olenhan minä paikalla, pieni osa teistä on sydämessäni.
Olithan sinä paikalla, Kaanon, harmi, ettei voi ajatuksen voimalla lentää fyysisesti paikalle!
Ja teilllä kaikilla oli niin mukavaa … 😀
Ois, jospa oisit saanut olla mukana, Miiwi!
Kiitos, että minäkin pääsin tähän hienoon tunnelmaan. Voin vain kuvitella, miten lämminhenkistä ja mukavaa siellä kaikilla oli.
Mukavaa, kun tulit mukaan, Aimarii!