Hopeaa

 

Synnyin hopealusikka suussani. Äiti ja isä olivat ensin riemuissaan, yksi suu lisää ruokittavaksi ei ollut tehnyt odotusaikaani kovin mukavaksi. Äiti seurasi tabletilta hopean maailmanmarkkinahintoja ja mitä vanhemmaksi tulin ja mitä enemmän päästelin suustani hopeaa, sitä ärtyneemmäksi äiti muuttui. Hän olisi halunnut minun vaikenevan kullan arvoisesti.
Äiti tahkosi lusikoista kansalliskoruja, kierteli markkinoilla myymässä omaa mallistoaan, mutta ihmiset olivat allergisia hopealle. Korvanlehdet rohtuivat, niskoja kiersi punaiset ihottumat.
Äiti masentui, kaivoi suutani, yritti löytää kultaa paikkaamaan hopean.

Isä pysyi toiveikkaana kauemmin. Hän hankki hanhia pihalle, maalasi kultamaalilla kiukkuisten lintujen munat, pakkasi kimalluksen pärekoreihin ja meni messuille. Messukeskuksen käytävillä vellova ihmismassa ei halunnut kultaisia hanhen munia, he vaativat kristalleja turvaamaan terveellisen tulevaisuuden ja henkisen tasapainon mahdollisimman vähällä vaivalla.
Isä masentui, muutti pärekoriin nukkumaan, eikä meille enää tullut uusia suita ruokittavaksi.

Kasvoin aikuiseksi ja kivet, jotka olivat painuneet sisimpääni, muuttuivat helmiksi. Helmistä punoin valjaat, valitsin pihan suureksi kasvaneesta hanhilaumasta vahvimman uroksen ja kiipesin sen selkään. Päähäni painoin helmikruunun, nykäisin valjaista ja niin me nousimme ilmaan. Taakseni en katsonut, en enää koskaan katso.

Mainokset

16 Responses to Hopeaa

  1. UUna says:

    Olet hienosti muokannut uuteen muotoon hopealusikat, kultamunat ja muut vanhat äveriäisyyden symbolit. Tarinan lapsi ei ollut toivottu ja valitettavasti hänen annettiin se huomata. Ei voi kuitenkaan elää taaksepäin vaan eteenpäin on mentävä. Niistä aineksista, jotka on saanut, tarinan lapsi rakentaa omat välineensä ja lentää. Jättää kaiken vanhan taakseen ja luo oman maailmansa.

  2. sirokko says:

    Niin kuin timantti muodostuu valtavan paineen alla, niin muuttuvat kivetkin arvokkaiksi helmiksi. Jokainen voi valita haluaako jäädä rikkauksiensa vangiksi vai elää vapaana, kuten tämän tarinan henkilö.

  3. rantakasvi says:

    Oi, pääsit lentoon kaiken keskeltä.

  4. aimarii says:

    Kun vapaus koittaa, ei kannatakaan taakseen katsoa, etti käy kuin Lootin vaimolle. eteenpäin elävän mieli.

  5. tuulento says:

    Mahtavaa, tuo on oikeaa elämänoppia, hypätä kruunu päässä hanhen selkään ja antaa tuulen viedä. Hyvä sinä, minä taidan vielä madella maassa ja hautoa menneitä…

  6. Jael says:

    Oi mikä tarina:) Ilmaan nouseminen on vapahtavaa.

  7. Kivetkin voivat muuttua, helmiksi tai timanteiksi. Tai toisella katsantokannalla, sappikiviksi. Lentävä tarina!

  8. isopeikko says:

    Siinä tarinassa oli toisten ihmisten odotuksista tehty puttki, jonka päästä tuikahti valo ja aikuinen lapsi. 🙂

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: