Kesäpäiväkirja 140722

Jo ensimmäisessä lauttarannassa tajuan kaupungin helteen jääneen taakse. Huojentava tunne. Jätän hyvästit asvaltin paahteelle, toivotan merituulen tervetulleeksi hiuksiini. Nostan kädet ylös, annan puhurin puhaltaa hiestä vettyneisiin kainaloihini.

Matkaajia ei ole paljon. Suurimmat ruuhkat saarille ovat torstaisin, perjantaisin. Paluuruuhkat sunnuntaisin. On ylellistä voida tehdä matkaa silloin, kun itse haluaa.

Katson lautalta ohi lipuvia purjeveneitä. Valkoiset veneet tuovat mieleen joutsenet, yhtä ylvästä on veneiden soljuva matkanteko. Lautta kyntää tasaisesti maihin, jatkamme matkaa läpi Nauvon. Kylän keskustasta löytyy parkkipaikka, pääsemme ruokaostoksille.

Jätämme Nauvon taaksemme, ajamme seuraavalle lautalle, joka vie meidät Korppooseen. Muutama retkipyöräilijä ajaa saariston rengastietä. Tie on kapea ja mutkitteleva. Seuraan sydän huolesta syrjällään rohkeita pyöräilijöitä, joita autot ohittavat melkein hipoen.

Galtbyssä pysähdymme kahville. On aikaa odottaa kolmatta lauttaa. Kaupungin hiki on kuivunut iholta, tuntuu hyvältä. Helteet tuntuvat raskaammilta vuosi vuodelta. En ole enää se nuori, joka paahtoi itseään hiekkarannalla, joka nautti mitä lämpimämpää oli. Nyt etsin varjoja, vilvoittavia tuulia.

Ennen määränpäätä pysähdymme vielä Näsbyssä kaupassa, on saatava jäätelöä. Ehdottomasti. Kylmälaukku pursuaa tavaroita, mutta aina sinne mahtuu jäätelöpaketti. Vielä viimeinen lossi ja olemme perillä.

Seuraavien päivien aikana tunnen riemua öljytessäni terassia ja portaita. Maalaan innolla kaiteita, öljyän vielä laiturinkin. Aurinko lämmittää, mutta ei yhtä läkähdyttävästi kuin kaupungissa. Nukun yöni hyvin, unia näkemättä, hikoilematta.

Välillä pesemme maaliläiskät iholta, harjaamme hiukset ja puemme yllemme muutakin kuin uimapuvut. Vierasvenesataman kahvilassa seuraamme ihmisiä ja veneitä. Äkillinen ihmispaljous tuntuu hassulta, kuuluu muitakin ääniä kuin omamme ja mökkirannan lintujen äänekäs viestittely.

En väsy katsomaan merta. Päivällä se välkkyy smaragdia, illan tullen laskevan auringon viimeiset säteet värjäävät veden hennolla punalla, väkevällä oranssilla ja liilalla, joka on juuri samaa sävyä kuin rannalla rehottavien meriastereiden terälehdet.

20 Responses to Kesäpäiväkirja 140722

  1. Cara says:

    Mahtavat maisemat ja ihanan vilvoittava merituuli. Monen lautan jälkeen on varmasti nautinto päästä perille. Maalaaminekin sujuu kun ei helle kiusaa.

  2. riitta k says:

    On ihanaa, että pääsit hellettä pakoon saaristoon Susu. Ystävät ❤️ Minä olen viettänyt saaristossa / meren rannalla harvoin aikaa, mutta kyllä siellä sielu lepää ja mieli rauhoittuu. Onnekasta kun ei enää ole niin tukalan kuumaa.

  3. timokytta says:

    Hieno matkakertomus, mukava että saitte viettää rauhallista kesää meren äärellä. Oon käynyt kahdesti Nauvossa, kun oli joskus ysärillä firman workshop-päiviä siellä jossain hotellissa, mutta eipä siinä nähnyt kovin laajalti paikkoja. On tuo hiukan eri suuntaan, kuin mitä oltiin ajateltu. Mutta nyt kun näin mitä maksaa pakettiautolle matka Ahvenanmaalle, niin saa nähdä mitä reittiä lopuksi valitaankaan. Sä et kuitenkaan taida enää tuolla suunnalla vaikuttaa tänä kesänä?

    • susupetal says:

      Automaksut Ahvenanmaalle ovat kallistuneet, Timo, näin on moni sanonut. Saariston rengastietä pitkin pääsee halvalla ja matkan varrella on monia bed and breakfasta-paikkoja, joissa yöpyä, suosittelen!
      Olen kyllä vielä menossa saareen tänä kesänä, mutta taitaa mennä elokuulle kyllä seuraava visiitti.

      • timokytta says:

        Onneksi se kallis hinta olikin yli 2,1m korkuisille autoille ja kuulin että Kiran Proace onkin vain 1,9m niin tippui hinta ehkä 70% 😊 No mutta katotaan. Yöpymisiä oli vähän kyllä ajatus harrastaa ’asuntoautossa’ mutta ehkä välillä kiva kunnon suihkukin. Elokuun alus on taas Vaasa Festival, joten silloin pitää jo olla takas kotona, eli ehkä meni tilaisuus tältä erää.

  4. Sus' says:

    Tuollainen saariasuminen on ehkä kaikista kauimpana omaa sisintä. Vaikeaa mennä, useita lauttoja/losseja, palvelut kaukana, hätä jos tulee niin apu kestää…pitää olla pätäkkää ja huolella jos tuolla haluaa asua. Ja omatoiminen sekä yhteisön pitää olla hyvä. Myrskyt syksyllä…mieluummin keskimaalla, kaukana rannoista, tuulee niin että puuta kaatuu mutta silti ei niin paljon että veisi mökin rannasta, meri senkin saattaa tehdä. Pelottava voima, huiiii!!

    Lähti vähän omat reaktiot koko postaukseen, olen vain tuotakin joskus aika lailla miettinyt.

    Tuo vaal.pun värisävy viim kuvan kukissa, samaa löytyy täältä juuri nyt, ihq!! Ja liloja on monenlaista, olen onnessani väsäillyt kukkakimppuja;)

    • susupetal says:

      Talvella tuskin haluaisin asua saarella, Sus’. Ainakin pitäisi asua lähempänä kylien keskustoja, jotta mediheli pystyisi hädän tullen laskeutumaan. Luonto on kyllä upea tuolla ympäri vuoden, meri ja tuulet.

  5. Maarit says:

    Ihania kuvia ja kirjoituksestasi välittyy sama kauneus ja rauha ❤

  6. Takkutukka says:

    Kiitos hurmaavista kesäkuvista, jotka toivat meren tuoksun ja tuulenvireen tälläisen toisen merelle mielikseen tuijottelijan ulottuville! Meri on alati muuttuvana kiehtova elementti, jonka äärelle tulee aina tilaisuuden tullen unohduttua olemaan ja nauttimaan.
    Aurinkoista ja omanoloista, villiä ja vapaata kesänjatkoa sinne Merenneidolle, nauti ja anna huolihatun lentää kauas horisontin tuolle puolen:)

    • susupetal says:

      Kiitos Takkutukka, Merenneito tuli toviksi kaupunkiin hoitamaan pakollisia asioita, mutta enköhän minä taas kohta lähde johonkin suuntaan uiskentelemaan.

  7. BLOGitse says:

    Ihanan näköistä ja sitä oli varmaan myös kokemus. Siitä on aikaa kun olen saarella käynyt 🙂 Siis missään saarella.
    Sinä virkkaat kuin eläin 🙂 tänään näin jutun virkatuista vaatteista…hetki…Ilta-Sanomissa. Vinkkinä vaan kuinka paljon niillä voi tienata!

    • susupetal says:

      Juu, virkkaan kuin eläin, todellakin, BLOGitse 😀 Katsoin iltasanomien jutun, eivät taida olla ihan minun juttuni nuo virkkaamalla tienaamiset.
      Suosittelen saaria!

  8. Sus' says:

    https://fresh.inlinkz.com/party/4a6fc54b32014dcab6816e380bebff8e?visitor tuossa linkki SatClassiin, tein kun Lepis ei taida ehtiä…

  9. Jael says:

    Mukavalta kuulostaa saaristolaiselämä, ja kauniit merimaisemat:) Suomessa on nyt enemmän kuumia päiviä kuin oli kun vielä asuin Suomessa, viimeinen kokonainen kesä oli vuonna 2002 ja silloin oli elokuussa muutama helteinen päivä, mutta ei niin pitkää kuin nykyään on .

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: