Isältä tyttärelle, tyttäreltä isälle

Isä opetti minut keskustelemaan, perustelemaan kantani, mutta myös kuuntelemaan heitä, jotka olivat eri mieltä. Erimielisyys ei tehnyt huonommaksi tai arvottomammaksi.
Kaikkia ihmisiä piti kunnioittaa.

Isä seisoi keittiössä paistamassa lettuja, kun tulin koulun jälkeen ystäväni kanssa kotiin. Ystävä ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt miestä esiliina yllä, ei ylipäänsä miestä keittiötöissä. Hän muistaa asian vielä vuosikymmenien jälkeen, muistaa, mitä hilloa laitoimme lettujen päälle.

Isä auttoi matematiikassa ja historiassa. Hän piirsi selventäviä kaavoja, auttoi ymmärtämään historiaa laajemmin kuin muistamaan pelkät vuosiluvut.

Enää en pysty kertomaan isälle, miten rakas hän oli minulle. Onneksi hän tiesi sen aina.
Onneksi myös minä.

***

Viikon 46 krapusanat ovat esiliina, kunnioittaa, rakas.

Krapu on otsikko mukaan luettuna 100 sadan teksti. Viikon krapusanat ilmestyvät sunnuntaisin Caran ja minun blogissa. Sanojen ei tarvitse olla perusmuodossaan kirjoituksessasi.
Jätä krapusi linkki joko Caran tai minun blogiin, blogeistamme löydät myös osallistujalistan.
Kiirettä kravun kirjoittamisella ei ole, koko viikko on aikaa.

OSALLISTUJAT

Cara

riitta k

Aimarii

Elegia

Ilona Winebridge

Repu

24 Responses to Isältä tyttärelle, tyttäreltä isälle

  1. Cara says:

    Melkein tuli tippa silmään, niin kauniisti kirjoitit isästäsi. Eikä ihme, että ystäväkin muistaa lettuja paistavan isän. Meillä ei isä ollut keittiössä ruokaa tekemässä, se oli äidin valtakunta. Mutta isä opetti minulle mm puutöitä. Isä myös opetti minut uimaan.

  2. riittakoo says:

    Kaunis muisto isästä 💕 Minunkaan isäni ei viihtynyt keittiössä, puutyöt olivat myös hänelle enemmän mieleen: väkersi minulle nukkekodin vanhaan kelloon ja veljelle hienon pyssyn mm.

  3. Saassa says:

    Isäsi on ollut kunnioitettava, rakastava isä. Keskustelutaito, toisten eriävien mielipiteiden hyväksyminen ja kanssaihmisten arvostaminen yleensäkin, ovat asioita joita tulisi jokaisen vanhemman opettaa lapsilleen.
    Rakkaus, molemminpuolinen, välittyy tekstistä ihanasti. Lettuja paistava isukki, upeaa.
    Kaunis, hyvänmielen krapu

  4. aimarii says:

    Muistelet niin kauniisti isästäsi. Olet saanut arvokkaita ohjeita häneltä elämän eväiksesi.
    Kirjoituksesi sai myös minut muistamaan isää. Olen kiitollinen hänelle, kun salli minun oppikouluun pyrkimisajatukseni, vaikkei pieneltä syrjäkylältä juurikaan silloin tytöt päässeet oppikouluun, varsinkin kun koulu oli naapurikunnassa.

    Ajattelin ensin itsekin kirjoittaa jotain isään liittyvää, mutta se ajatus lopahti esiliinaan!
    Kirjoitin jotain muuta ja valmista on.

    • susupetal says:

      Isä oli humaani ja ystävällinen, Aimarii, sellaisena hänet muistan.
      Onneksi pääsit oppikouluun, vanhempia on monesta kiittäminen.

      Lisäsin sinut listaan!

  5. Kaari says:

    ❤ ❤ ja vielä yksi ❤

  6. Jael says:

    Hienoja muistoja sinulla isästäsi, ja kauniisti siitä kirjoitit. Tuosta essu päällä olevasta isästäsi tulee mieleen oma isäni, joka muutaman kerran vuodessa laittoi myös essun päälleen,mutta sulkeutui keittiöön, jonne ei saanut mennä, ja kun ovi avautui, oli siellä ihanaa kiinalaista ruokaa ja maailman parasta kermatoffeeta, ja vieläkin harmittaa etten koskaan pyytänyt ohjetta …

  7. Elegia says:

    Kaunis kirjoitus isästä, lämmöllä muistettu ❤ Minullakin isäni oli se, joka hoiteli keittiöhommat (mikäli niitä edes tehtiin). Itse olen tullut äitiini keittiöhomissa 😀

    Krapusanat on minulla tallessa, mutta ajatushautomo vielä jyllää. Nyt on itse asiassa hieman liikaakin ideoita päässä. Lähden niitä nyt lenkille järjestämään.

  8. Elegia says:

    Noni, tällainen syntyi eilen lenkillä. Oli muuten hauska lenkki!

    http://elegiassilence.blogspot.com/2019/11/runoileva-kannibaali.html

  9. ilona winebridge says:

    taas mukana pitkästä aikaa krapuilussa.
    https://viinasilta.blogspot.com/2019/11/kulttuuriperintoa-tamakin.html

    luin ilolla krapuasi, isäsi on todella ollut aikaansa edellä, uskaltanut olla juuri sellainen mies ja isä, kuin itse on halunnut aidosti olla!
    minullakin oli isänpäivän kunniaksi ajatuksena kirjoittaa omasta isästäni. esiliina viekoitteli kuitenkin kirjoittamaan äitiini liittyvän muitelon. tavallaan tarinan takana myös isäni, hän lämmitti leivinuunin aina leivontapäivänä äidille valmiiksi.

    • susupetal says:

      Isä oli todellakin moderni mies, Ilona. Vasta aikuisena tajusin sen, lapsena sitä piti ihan tavallisena miehen mallina.

      Lisäsin ruisleipäisen krapusi listaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: