Kesäpäiväkirja 070821

Koti on jälleen koiraton. Lainakoira lähti eilen omaan kotiinsa, joten tänä aamuna ei tarvinnut pukea sadevaatteita ylleen ja mennä ulos. Ulos en aio muutenkaan mennä koko viikonloppuna, pyhitän tämän lauantain olympialaisille ja huomenna sunnuntaina ajattelin vaan olla.

Olen huomannut, että tuo pelkkä oleminen on aika vallitseva olotila. Aika vähän jaksaa tehdä mitään, aika vähän viitsii nähdä vaivaa tai edes innostua mistään.
Pitäisi kyllä innostua siivoamisesta. Helteinen kesä on saanut aikaan sen, että kotona ei todellakaan ole viitsinyt tehdä mitään yleisen siisteystason ylläpitämiseksi.

Syksyllä on sitten aikaa. Katsotaan, onko myös halua. Epäilen.

Vielä ei ole onneksi syksy, se on pääasia. Keskiviikkona oli jopa kaunis ilma, kun Elegia lensi briteistä kotisuomeen. Tai itse asiassa hän lensi tänne jo aikaisemmin, mutta me tapasimme keskiviikkona kahden vuoden tauon jälkeen. Viimekesäinen kohtaaminen jäi toteutumatta koronan takia.
Nyt on saatu kahdet rokotukset ja kolmansia odotellaan sitten joskus.

On aina ihanaa tavata ystävä, jonka on tuntenut kauan ja jonka kanssa on samalla aaltopituudella. Ja mikä parasta, myös Lainakoira ehti tavata Elegian.

***

Tänä aamuna luin suru-uutisen tuottaja-muusikko, säveltäjä ja sanoittaja Mika Sundqvistista, joka on menehtynyt 74-vuoden iässä. Sundqvistin musiikki on nuoruuden musiikkiani. Ensin hän tuli tutuksi Alwari Tuohitorvi-yhtyeestä, sitten soolourallaan ja tuottajana monelle artistille.
Siispä pari kappaletta Sundqvistin muistoksi.

 

22 Responses to Kesäpäiväkirja 070821

  1. Takkutukka says:

    Hei, lainakoira lähti, mutta ei hätiä mitiä, eivät ne villakoirat nurkista kokemusperäisesti karkaa, vaikka joskus syksyllä, kun tuuli ulvoo ja sataa vettä-räntää niiden karkoitusoperatsioonin tarttuisi. nyt ei ole oikea aika. Korona-kurjimuksen ja hellekesän jäljiltä on itsekullakin loivat liikkeet, annetaan armoa itsellemme, saa ja pitää voida olla vaan!

    Mukavaa, että pääsit Elegian kanssa pitkästä aikaa tapaamaan kasvokkaien, hänellä on kiintoisa ja omaleimainen kirjallisuusblogi, jossa on ilo vierailla lukijana:)

    Mika Sundqvistille RIP. Tuo moottoripyörä kun äsken – pii-iitkästä aikaa – pärähti täysillä soimaan, niin kyllä alkoi oitis rallatuttaa mukana ja kaikki lällärijutut ynnä maalliset ärsykkeet katosivat huitsinnevadaan; suurkiitos paljon kiitoksia sekä leppoisaa oleilua & hengenvetoa Sinulle!!

    • susupetal says:

      Totta Takkutukka, villakoirat ovat ja pysyvät ja lisääntyvät nopeammin kuin citykanit.

      Loivat liikkeet ovat todellakin suositeltavia, myös syksyn tullen. Mikäs kiire ja hoppu sitä aina muka on!

  2. SusuPetal, kiitos tästä: ”… ja huomenna sunnuntaina ajattelin vaan olla”, ja Takkutukalle tästä: ”… itsekullakin loivat liikkeet, annetaan armoa itsellemme, saa ja pitää voida olla vaan!”
    Minulla on just nyt vetämätön olo. Sataa, sataa ropisee, lopultakin. Päätin juuri, etten ehkä ilmoittaudu mihinkään säännöllisiin yhteisjumppiin. Olen löytänyt netistä sopivan kombon lyhyitä venyttelyjymppia, joita teen kun haluan. Pois lukujärjestyksestä!
    Taidan asettua sohvalle lukemaan ja torkkumaan.
    Mukavaa olemisviikonloppua!

    • susupetal says:

      Oleminen ja loivat liikkeet siis kunniaan, Marjatta!

      Lopetin muutama vuosi sitten ilmoittautumisen syksyisin johonkin jumppaan. Huomasin, että jo pelkkä ajatus, että nyt taas aletaan reippailemaan, alkoi ahdistaa, joten oli helppo päätös.

      Torkut kruunaavat päivän!

  3. timokytta says:

    Voi voi, RIP Mika. Mulla ei ollutkaan aktiivises muistis, että oli Tuohitorvessakin. Tuota Tuija-laulua yks sen niminen kertoi 70-luvulla koulussa inhonneensa, kun kaikki sitä sille lauloi. Exän veli taas on Jyrki ja kärsi silloin siitä Juicen kappaleesta, nyttemmin on aikalailla noi nimikappaleet jääneet…

    Mukava, että teilläkin onnistui blogitapaaminen. Mä tapasin tänään taas Lepiksen täälä Jkyläs. Ei osattu sanoa, että oliko tämä nyt neljäs tapaaminen vaiko vielä sitä kolmosta… 😄

  4. Millin says:

    Lainakoira on ollut oivaa seuraa sinulle. Vaan olla- on parasta tekemistä ja aika kuluu sujuvasti niinkin. Blogikaverin tapaamiset ovat vertaansa vailla, varsinkin nykyään.

    • susupetal says:

      Nykyään kenen tahansa kanssa tapaamiset ovat mannaa, Millin, sen verran on sosiaalinen elämä kaventunut koronan myötä! Toivottavasti mekin vielä joskus taas tapaamme.

  5. Sus' says:

    Hmmm, kyllä siivota pitää, ettei huku oma ääni villakoirakennelin ulvontaan. Paitsi jos ei viitsi ;D, poikkeus vahvistaa säännön. Joskin itsellä alkaa aivastuttamaan jos aivan siivoamattomaksi heittäydyn.
    Sunqvist tuli tutuksi enempi tuottaja/äänittäjän roolista, toki myöhemmin tuijat ja moottoripyörät tunnistin, tai enempi opiskelin, tuli luettua noita suomi-rockin elämänkertoja ja varsinkin Soundeja. Eka kosketus nimeen niin että jäi mieleen on Juicen live-levyltä missä hän höpöttää hetken siitä kuinka äänitys katkesi Savonlinnassa ja jatkuu Iisalmessa ;DD (tai jotkut kaupungit mut siis enivei). Kokolailla tärkeä tyyppi suomi-rockille, kevyet mullat.

    • susupetal says:

      Onneksi minua ei aivastuta kennelit kodissa, Sus’! Syksyllä sitten siivotaan.
      Mika oli todella tärkeä suomi-rockille, monessa mukana.

  6. Elegia says:

    Oli kyllä niin ihana nähdä pitkääästä aikaa! ❤ Melko dramaattinen alku oli treffeillämme, kun tällainen maalaistollo onnistui jäämään junassa pois väärällä pysäkillä, mutta onneksi olen nykyään moderni älypuhelimen omistaja, niin ei mennyt ihan reisille hommat 😀 Ja Lainis on juuri niin suloinen kuin kuvittelinkin!

    Sundqvistin nimi ei sano minulle oikein mitään, vaikka tuo moottoripyörä-biisi on kyllä tuttu.

    • susupetal says:

      Pitäähän arjessa draamaa olla, Elegia 😀 Ja onneksi on älypuhelimet, bless them!
      Oli mukavaa, että Lainiskin oli täällä, niin saitte tavata face to face.

  7. Maarit says:

    Kesällä ei siivota, kevät- ja syksyaurinko näyttää pölyt, on pakko joskus pyyhkästä 🙂
    Tuttuja kipaleita!

  8. riitta k says:

    Täälläkin laiskottaa. Pitäisi siivota ja pestä vihdoin siitepölyt ikkunoista, vaan ei tänään. Onneksi on siinä tilanteessa, ettei ole pakkoja minnekään. Mukavaa sunnuntaita.

  9. Der Seidenspinner says:

    Mukavaa luettavaa! Lainakoira lähti ja arki muuttuu taas. Oleminen on taitolaji. Ihanalta kuulostaa olympialaisten katselu sekä vain oleminen. Minä kaipaisin sitä lainakoiraa. Harmi kun en olosuhteiden pakosta voi sellaista elämääni hankkia. Kaipaan nimittäin niitä vesisadelenkkejä. Mukavaa päivää!

    • susupetal says:

      Lenkillä koiran kanssa ei todellakaan niin viitsi ihmetellä keliä, Der Seidenspinner. Jos on sadetta, kävelylle vaan. Yksin ollessa on paljon krantumpi!

  10. Jael says:

    Toivottavasti lainakoira tulee välillä taas takaisin.=) Kiva että tapasitte Elegian kanssa, ollaan tavattu hänen kanssaan täällä omalla suunnallani.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggaajaa tykkää tästä: